Miksi lasten ja nuorten liikkumista pitäisi lisätä? 

Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt niin, että se vaikeuttaa osalla jo koulussa ja opinnoissa jaksamista. Fyysisen kunnon laskeva käyrä näkyy huolestuttavasti mm. peruskoululaisten Move!-testien tuloksissa. Lisäksi mm. kunta-alan Kunta10-tutkimuksissa on alkanut näkyä, että nuorimmat ikäryhmät arvioivat oman työssäjaksamisensa heikommaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. UKK-instituutti on laskenut, että liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa. Liikkumattomuus koskee kaikkia ikäryhmiä, mutta erityisesti lasten ja nuorten liikkumiseen kannattaa satsata, koska liikunnallinen elämäntapa ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen opitaan jo lapsena. Yksi keino liikunnan lisäämiseen on lisätä liikuntaa koulupäiviin tai koulupäivien yhteyteen esimerkiksi kerhotoiminnan kautta. Myös kotien ja urheiluseurojen roolit ovat erittäin tärkeitä lasten liikuttamisessa. 

Pitäisikö kaikille lapsille ja nuorille tarjota mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen?

Kyllä. Harrastamisen Suomen mallia pitäisi edelleen kehittää, niin että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekääseen harrastukseen. Seurojen ohella koulut ovat keskeisessä asemassa harrastustoiminnan tarjoajina ja paikkoina, joissa harrastustoimintaa voidaan järjestää. Seurojen toiminnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota harrastamisen hintoihin. Jonkin verran seurat voivat hillitä kustannuskehitystä itse ja paljon tarvitaan myös kuntien tukea (suoraa tukea, alennusta tilavuokrista, liikuntapaikkarakentamista, jne.) Seurojen tukeminen kannattaa!

Kannatatko terapiatakuuta?

Kyllä. Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöistä jossain elämänsä vaiheessa, ja mielenterveysongelmat ovat nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Terapiatakuu maksaisi arvioiden mukaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Se kuitenkin maksaisi itsensä takaisin, kun ihmiset kuntoutuisivat nopeammin takaisin työelämään. Lisäksi on inhimillisesti ajatellen oikein, että apua tarvitsevat saavat hoitoa riittävän nopeasti. Terapiatakuun toteuttamisessa yhtenä haasteena on alan työvoimapula. 

Miksi erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin pitäisi satsata? 

Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut huolestuttavasti. On huomioitava, että n. 75 % mielenterveyden häiriöistä puhkeaa jo ennen 25 ikävuotta, ja tiedetään, että varhainen tuki johtaa yleensä parhaisiin tuloksiin kuntoutumisessa, joten on perusteltua panostaa nuorten mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyden häiriöt koskevat kuitenkin kaikenikäisiä, joten oikeantasoiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon pääsyä pitää parantaa kaikissa ikäryhmissä. On sekä yksilöiden itsensä kannalta tärkeää että yhteiskunnan etu, että kaikenikäiset suomalaiset pysyvät mahdollisimman pitkään työ- ja toimintakuntoisina. 

Kannatatko maksutonta terapiaa nuorille? 

Julkisen talouden kestävyysvaje on niin suuri, että uusien maksuttomien palvelujen lupaamisessa pitää olla todella pidättyväinen. Kuntoutuspsykoterapian osalta voisi kuitenkin harkita osittaista maksuttomuutta tai esimerkiksi korkeampaa Kela-korvaustasoa esimerkiksi alle 25-vuotiaille, koska nuorilla on keskimäärin heikommat mahdollisuudet maksaa omista psykoterapiakäynneistään kuin työikäisillä. Kuntoutuspsykoterapia on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi hoitomuodoksi, ja noin 80 % kuntoutusterapian päättäneistä on työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa käy töissä tai opiskelee myös kuntoutuksen aikana. Kuntoutuminen on erittäin tärkeää erityisesti kuntoutujan oman hyvinvoinnin takia, mutta myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna.

Mitä ajattelet lasten ja nuorten osallistamisesta?

Lapsia ja nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kouluissa. Lisäksi kuulemisessa voidaan hyödyntää nuorisovaltuustoa tai muuta kunnassa toimivaa lasten ja nuorten osallisuusryhmää, tai esimerkiksi seuroja ja yhdistyksiä sellaisissa asioissa, jotka koskettavat niiden toimintaa. Kuuleminen on järkevää ainakin kahdesta syystä: 1) rahat kohdentuvat siihen, mitä lapset ja nuoret oikeasti haluavat ja tarvitsevat ja 2) lapset ja nuoret kokevat, että heidän mielipidettään arvostetaan, ja he saavat hyviä kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta.