Käytöstavat kunniaan myös poliittisessa keskustelussa

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 22.-23.5.2021

Poliittinen keskustelukulttuuri on viime vuosina muuttunut entistä ärhäkämmäksi. Erityisen voimakkaasti ilmiö näkyy sosiaalisessa mediassa. ”Syyllisiä” ovat sekä poliittiset toimijat itse että politiikkaa kommentoivat kansalaiset. Aiemmin huudeltiin nimimerkin takaa, mutta nykyään ”ihan tavallisetkin ihmiset” tekevät törkypostauksia häpeilemättä omalla nimellään.

Keskustelukulttuurin rapautuminen ei koske vain sosiaalista mediaa, vaan epäasiallinen käytös on siirtynyt myös päätöksenteon areenoille. Monissa kunnissa on tehty pelisääntöjä asiallisen käytöksen edistämiseksi. Ohjeissa on kielletty esimerkiksi loukkaavien kommenttien esittäminen, nimittely, syyttely, painostaminen ja toisten mielipiteiden väheksyminen. Asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä ilman ohjeitakin – mutta valitettavasti eivät tunnu olevan.

Aggressiivinen käytös ei ole pelkästään epämiellyttävää, vaan se myös vahingoittaa suomalaista avointa demokratiaa. Nykyisenkaltainen öyhötys vie ihmisiltä luottamuksen ja mielenkiinnon politiikkaa kohtaan.

Parhaimmillaan sosiaalinen media voisi tarjota loistavan uuden areenan, joka mahdollistaisi keskustelut poliitikkojen kanssa muuallakin kuin puolueiden teltoilla. Negatiivinen ilmapiiri on kuitenkin karkottanut monia poliittisesti aktiivisia pois sosiaalisesta mediasta, ja jotkut luottamustehtävissä toimineet ovat jättäytyneet jopa kokonaan pois politiikasta, koska he ovat saaneet tarpeekseen solvauksista ja uhkailusta.

Talkoisiin poliittisen keskustelukulttuurin siistimiseksi on syytä ryhtyä myös Espoossa. Valtuustokauden alussa on tehtävä yhteiset pelisäännöt sille, miten espoolaisessa päätöksenteossa käyttäydytään – kokouksissa ja kokoussalien ulkopuolella. Eri mieltä saa olla ja sanoa napakastikin, mutta kuitenkin aina toisia kunnioittaen. Talkoisiin mukaan tarvitaan sekä poliittiset toimijat että politiikan seuraajat.