Hyvinvointialueilla riittää haasteita ratkottavaksi – uunituoreessa strategiassa linjataan, miten haasteisiin tartutaan

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa 25.10.2022 hyväksyttiin hyvinvointialueen historian ensimmäinen strategia. Vaikka moni asia on myös hyvin, on lähtötilanne hyvinvointialueella erittäin haastava: on hoitovelkaa, viiveitä hoitoon pääsyssä ja pulaa henkilökunnasta, ja monien palvelujen tarve kasvaa – rahaa on kuitenkin käytettävissä aiempaa vähemmän. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella talouden sopeutustarve on vuoden 2026 loppuun mennessä 50–100 miljoonaa euroa. Muutoksia ja uudistuksia on siis väistämättä tehtävä.

Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtajana vedin poliittisten ryhmien väliset strategianeuvottelut. Strategia kehittyi ja konkretisoitui yhteisen työskentelymme myötä merkittävästi, ja voimme olla erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivatkin saavutettuun neuvotteluratkaisuun. Se on hyvä lähtökohta strategian toimeenpanolle. Haasteita ja työtä kun tosiaan riittää.

Hyvä asia on myös se, että kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet talouden tasapainottamiseen ja strategiaan on kirjattu, missä järjestyksessä ja millä keinoilla talouden tasapainotusta lähdetään tekemään. Vuoden 2023 aikana tehdään vielä täsmällisempi talouden tasapainottamisohjelma, jossa määritellään vuosittain tehtävät talouden sopeuttamistoimet. Ryhmien kesken on myös sovittu, että yhdessä linjataan, mitkä palvelut toteutetaan jatkossa lähipalveluina ja minkä palvelujen ei välttämättä tarvitse olla lähellä. Lisäksi käydään läpi, missä palveluissa voidaan hyödyntää entistä enemmän etäpalveluja, digipalveluja ja liikkuvia palveluja – niiden asukkaiden osalta, joille ne sopivat. Lisäksi iso kysymys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen entistä parempi yhteensovittaminen ja suunnittelu kokonaisuutena. Tämä on tärkeää sekä hoidon sujuvuuden ja oikeanlaisen kohdentumisen että talouden näkökulmasta. HUS:n rahoitus kun tulee jatkossa Uudenmaan neljältä hyvinvointialueelta ja Helsingin kaupungilta. Tärkeintä kaikissa palveluja koskevissa ratkaisuissa ovat palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus.

Kokoomusryhmällemme on tärkeää, että strategiaan on kirjattu vahvasti monituottajamallin entistä laajempi ja vaikuttavampi hyödyntäminen. Strategiassa todetaan, että tuotantotavat arvioidaan vuoden 2023 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen palvelun osalta käydään läpi, mikä taho – julkinen, yksityinen vai kolmannen sektorin palveluntuottaja – on paras tuottamaan minkäkin palvelun. Tärkeää on myös se, miten palveluja tuotetaan ja toteutetaan. Uudenlaisilla toimintamalleilla on todistettavasti saatu merkittäviä parannuksia aikaan niin terveysasemien kuin ikäihmisten palvelujenkin puolella, ja uusia toimintatapoja pitää ottaa jatkossa entistä rohkeammin käyttöön. Uutta ajattelua tarvitaan myös hankinnoissa, ja strategiaan onkin kirjattu, että hyvinvointialueelle laaditaan vuoden 2023 aikana hankintastrategia. Kokoomusryhmälle on tärkeää, että hankinnat toteutetaan markkinaehtoisesti. Hankintastrategiassa on tarkoitus linjata myös siitä, missä hankinnoissa voidaan saavuttaa säästöjä mittakaavaetua hyödyntäen, ja mitkä hankinnat puolestaan on järkevää kilpailuttaa pienempinä kokonaisuuksina, jotta myös pienillä yrityksillä on aito mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Hyvinvointialueelle kunnilta vuokralle siirtyneiden tilojen osalta käynnistetään toimitilasuunnittelu, jotta tilatarpeet ovat selvillä, kun nykyiset vuokrasopimukset (3+1 vuotta) päättyvät.

Strategiassa on monia muitakin tärkeitä osa-alueita kuin talouteen liittyvät kysymykset. Päätin kuitenkin keskittyä tässä kirjoituksessa talouteen, koska se oli strategianeuvotteluissa vaikein kokonaisuus, ja se on myös koko hyvinvointialueuudistuksen haastavin osuus. Haluan kuitenkin korostaa, että niin strategiassa, talouden sopeuttamisessa kuin kaikessa muussakin tekemisessä tärkein lähtökohta on se, että hyvinvointialueen asukkaille pystytään tarjoamaan heidän tarvitsemansa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja että palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Tämä taas onnistuu vain, mikäli pystymme tekemään asioita uusilla tavoilla, niin että rahat saadaan riittämään.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia löytyy aluevaltuuston esityslistalta (strategiadokumentti asian liitteenä)

Mervi Katainen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja